Ahdistaa.
Haluaisin kutista ja muuttua näkymättömäksi.
Mutta silti tuska ei häviäis mihinkän.
Se on aina mun mukana. Aina ja kaikkialla.
En selviä tästä elämästä.
Jokainen minuutti on taistelua ja jokainen päivä tuntuu loputtomalta painajaiselta.
Jos mulla olis nyt tarpeeks lääkkeitä, ottaisin ne heti. Epäröimättä.
En jaksa enää elää uutta päivää....
Ootko harkinnu joskus tämmöstä? laihduta.biz.ly
VastaaPoistaEn oo, koska en kauheesti usko tollasiin, mutta kiitos vinkistä!
Poista