Taukoa ja uutta motivaatiota + oma kuva

Pahoittelut pitkästä postaustauosta. Paasto meni päin honkia ja sen jälkeen oon syöny kun hevonen. Motivaatio laihduttamiseen katosi ja pienen hetken ajattelin, että mitä sitten? Vaikka olisin läski ja vihaisin itseeni tuomiopäivään asti, vaikka paisuisin mielettömästi ja vain hautautuisin sängyn pohjalle ruokien kanssa. Mikä vitun merkitys tällä kaikella oikeesti on? Itehän mä tässä kärsin, ei muut. Ne saattaa katsoa inhoten, että hyi helvetti mikä läski, mutta onko silläkään sitten väliä.

Niin, hetken ajattelin, ettei ole.

 

Olin viiden päivän lomalle leirintäalueella perheen kanssa. Söin normaalisti ja kaiken maailman karkkeja sun muita lisäksi.

Hetken luulin, että ehkä mä pystynkin tähän.

Mutta pian se iski taas.

Ahdistus.

Tuijotin asuntovaunun peilistä läskejäni. Kävin uimassa, mutta häpesin koko ajan vartaloani niin paljon, etten meinannut uskaltaa tulla vedestä pois. Vertasin itseäni koko ajan siskoon ja olisin halunnut piiloutua läskieni kanssa. Ällötän itseäni, ja tajusin, etten kelpaa tällaisena. Houkutus on liian suuri siirtyä takaisin kalorien laskemiseen ja ruoan välttelyyn. Mun elämästä puuttuu keskeinen osa jos en voi laihduttaa. Siitä on tullut liikaa elämäntapa. Muuten tunnen itseni liian nornaaliksi. Tuntuupa oudolta sanoa noin, mutta se on totta. Masennuksesta en pääse vaikka lopettaisinkin laihduttamisen. Mutta en koe edes haluavani päästä tästä  kierteestä pois.
Se on niin paljo osana mua.

 

Urheilin näiden viiden päivän aikana todella paljon. Kävin patikoimassa, pelasin tennistä ja sulkapalloa, kävin uimassa ja pelasin kerran minigolfiakin. Kulutus on siis ollut suurta, mutta syöty on aivan liikaa.

Näin kuukauden alussa on hyvä aloittaa laihduttaminen "uudestaan". Urheilen, syön vähän ja teen kaikkeni, jotta vain laihtuisin. Mä näen jo silmissäni sen, miltä voisin näyttää. Laihana ja luut näkyvissä. En muita varten, vaan itseäni. Haluan olla tyytyväinen kehooni. Yhden muutoksen teen aikaisempiin tapoihini. Yriyän pitää kaiken sen vähäisen ruokamäärän proteiinipitoisena. Näin saan poltettua helpommin rasvaa, ennen lihasta. Nekin haluan kadottaa, mutta vasta sen jälkeen kun rasvaprosentti on huomattavasti

 pienentynyt.

Tänään oon jo juossu melkein tunnin.
Jouduin syömään ruokaa, mutta kalorit pysyy alhaisina, jos en syö enää paljo.
Ehkä illemmalla hieman jotain kevyttä..



Ja niin toisaan, lupasin teille kuvan itsestäni.
Luultavasti ajattelitte, että olen vain laiha tyttö, joka näkee itsensä lihavana.
Mutta ei, olen ihan aikuisten oikeesti läski.
Tässä tulee karmea totuus, joka on inhottavampi kuin kukaa teistä olisi voinut edes kuvitella.