Viikonloppu on mennyt kipeenä, sisällä maatessa.
Varsinkin perjantaina tuntui aivan siltä, kuin oisin junan alle jäänyt.
Aivan karseeta, mutta silti osa musta on nauttinut tästä.
Ei ole tarvinnut tehdä mitään, kukaan ei ole vaatinut juuri mitään.
Oikeastaan en haluaisi parantua ollenkaan, voisin vain jäädä tähän samaan tilaan.
Välillä on tosi epätodellinen olo.
En oikeastaan tunne kauheasti mitään.
En iloa, en surua tai ahdistusta.
Ihan kuin olisin kuollut.
Syömiset on menny aika heikosti.
Mutta en jaksa niistä enempää jauhaa.
Mulla ei oikein ole ruokahalua.
Se on hyvä, et saa syödä sun pitää laihtua enemmän.
En jaksa ajatella mitään.
En jaksa keksittyä mihinkään.
Haluan vain olla laiha, kuihtua olemattomaks.
En edes teidä miks, teidän vaan että mun täytyy olla laiha.
Pieni ja kylmä.
Mitä helvettiä sekin tarkoittaa?
Sairailta ei yleensä vaadita hirveästi. Jos läheisesi tietäisivät siitä, miten paha olo sinulla on, niin ehkä he eivät vaatisi sinulta paljoakaan. Mene ja tiedä. Kaikki eivät ymmärä ja toimivat väärällä tavalla sairasta kohtaan.
VastaaPoista"Syömiset on menny aika heikosti." Tarkoittaa kai, että olet syönyt mielestäsi liikaa. Luulisi, että laihduttaessa kannattaa syödä ainakin sen verran, ettei aineenvaihdunta laske kovin alhaiseksi. Silloin varmaan palelee jatkuvasti, eikä keho kuluta juuri mitään. En ole kylläkään asiaan perehtynyt. Sinä varmaan tiedät paremmin.
-Anonyymi-tenttaaja
Mä vähän luulen ja tiedänkin, että mun vanhemmat vain hokisivat että pitää tehdä kaikkea, käydä ulkona jne, että mieli piristyy. Niinpä niin, ei ne vain osaa ymmärtää.
PoistaTosiaan, olen syönyt liikaa vaikka mielelläni olisin kokonaan syömättä. Aineenvaihdunnan vilkkaana pitämiseksi pitää syödä sen verran, ettei mun omatuntoni sitä salli, täten myös otan vastaan kaikki sivuvaikutukset kuten juurikin tuon palelemisen. Ihan oikeassa olet, tiedän sen myös, mutta silti toimin sitä vastoin välittämättä sen seuraamuksista.