Tänään taas polilla. En osaa kuvailla sitä tunnetta, joka minut valtaa aina siellä ja pitkään sen jälkeenkin. Tiedän vain, että se ei ole mukava tunne.
Se on ahdistavaa ja tuntuu, että käyn aivan väärällä ihmisellä. En pysty kertomaan asioista niin kuin ne oikeasti ovat, vaan joskus jopa valehtelen. Aivan huomaamattani. Enkä edes halua kertoa mitään. En todellakaan pidä siitä hoitajasta. Ei hänkään oikeasti ymmärrä, esittää vain kauheasti miten tajuaa ja kaikkea. Pystyn kuitenkin lukemaan rivien välistä ja päättelemään hänen sanoistaan, että välillä mennään aivan metsään. Alan pikku hiljaa epäilemään tämän hoitajan ammattitaitoa...
Joka kerta tämä hoitaja haluaa minun lupaavan, etten tee itselleni mitään ennen seuraavaa tapaamista. Joka kerta lupaan. Mutta oikeasti se ei estäisi minua, ei ollenkaan. Tyhjät lupaukset ihmiselle, joka ei merkitse minulle mitään, ovat aivan yhden tekeviä. Aivan kuin yksi hoitaja voisi muuttaa mitään. Ei, vaikka olisi paikalla ja tekisi kaikkensa estääkseen minua. Hän sanoo aina, että minun pitää rehellisesti kertoa, jos aion tehdä itselleni jotain. Miksi ihmeessä tekisin niin. Ehkä silloin, jos haluaisin pelastua, mutta en halua. Jos minulla olisi niin hyvä suunnitelma, että uskaltaisin sen toteuttaa, miksi ihmeessä pilaisin mahdollisuuteni ja kertoisin siitä kenellekään?
Haluaisin niin kuolla pois, päättää kaiken. Mutta toivoisin, ettei minun tarvitsisi tehdä sitä itse. Miksei voi kuolla ajatuksen voimalla...?
Huomenna paastoan. Ja sitä seuraavana päivänä. Ja ehkä vielä sitä seuraavanakin...
Vaikuttaa oudolta epäillä hoitajan pätevyyttä, jos valehtelet hänelle ja kerrot puolittaisia totuuksia. Hänen on luotettava siihen, että puhut totta. Voi tietysti olla, että hän vaan ei ole sinulle sopiva henkilö.
VastaaPoistaOnkohan sinulla samanlainen asennevamma kuin minulla eli et uskalla aidosti toivoa parantuvasi? Minua pelottaa liikaa se, että joudun samalla luopumaan siitä maailmankuvasta, jota olen rakentanut ikääni nähden pitkään. Vuosien työ siis hukkaan ja se tulisi korvata ärsyttävän pirteiltä tuntuvilla näkemyksillä! Myös kaikki hyvät asiat kuten läheiset ihmissuhteet pelottavat, koska ne vievät kauemmas itsemurhasta. Enkä millään haluaisi kahlita itseäni tähän maailmaan yhtään enempää. Luultavasti teen niin, koska pelkään, vaikka mielessäni haluan ajatella, että viha on syynä siihen. "En kahlitse itseäni maailmaan, koska vihaan sitä." En usko tuota ajatusta, koska en käyttäydy sen mukaisesti. Viha ja pelko sekoittuvat mielessäni liiaksi ja itseänsä on niin helppo huijata, että asioista on vaikea saada selvää.
-Anonyymi-tenttaaja
Sinä sen sanoit, en olekaan ajatellut sitä noin.. mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että hän ei ole oikea ihminen. Ihan varmasti mulla on juuri tuollainen asennevamma ja ajattelen myös just tuolla lailla..
Poistatoi eka kuva on vampire diaries tv sarjasta...mun lempi sarja<3
VastaaPoistakaikkii kiinnosti.. en oikeesti kommentoinu vaan sen takii, halusin sanoo et voimia ja koitahan pärjäillä :) ja muista, se yrittää auttaa sua.. en ny tiiä onks tästä mitään apua, haluisin auttaa sua, en vaan tiiä miten :/
Sen yks munkin lemppareista :) kiitos, et sä oikeastaan voikaan mua auttaa mua, ei varmaan kukaan voi ♥
PoistaEhkäpä tämä hoitaja on vaan vähän vääränlainen ihminen sulle,tai tuntuu väärältä koska se tietää vain puolet totuudesta. Musta tuntuu, että kukaan ei saa sun päätä käännettyä, ainakaa helpolla mitä oon sun tekstejä lukenu :| Tekee tosi pahaa kattoa miten muihin sattuu vielä enemmän mitä itseen..
VastaaPoistaJa niin.. valehtelu muille on ihan liian helppoa, mutta itselleen ei voi valehdella.
Btw, ei menny ne perusteet omaan kämppään läpi, ainut komentti oli "sähän varmaan haihtuisit ilmaan kun nytkään et osaa syödä muuta kun silloin kun käsketään!"
Pfft.. niimpä!
Musta tuntuu aika samalta :/ Just, ne ei sit tajunnu et se sen oman kämpän idea olikin !
PoistaParantuminen lähtee susta itestä, tiijän et se on vaikeeta mutta koita jaksaa, ettet kuihdu :/ voimia <3
PoistaNiin, pieni mutta vain on se, että mä haluan kuihtua... kiitos <3
Poista