Järjetön elämä

Äiti suunnitteli matkaa ulkomaille. En jaksanu innostua. En tajua taas itteeni, koska kyllä mä normaalisti haluisin lähtee. Musta vaan tuntuu, etten ansaitse sitä. Mä en halua, että kukaan maksaa mulle mitään mitä en ansaitse. Tai ylipäänsä mitään. Koska enhän mä ansaitse muuta kuin kurjuutta. Ansaitsen vaan nää mustat enkelit mun ympärille, jotka lopulta kuljettaa mut taivaan kotiin. Tai sitten helvettin. En mä tiedä minne mä kuulun. Mutta sen tiedän, että tähän maailman mä en kuulu. Tää ei todellakaan oo mua varten. Ihan sama mitä muut sanoo, ite mä sen parhaiten tiedän.

Tuntuu tosi pahalta, kun muut tarjoo kaikkee tekemistä, mutta mua ei kiinnosta. En mä halua olla tällanen, mutta en osaa muuttaa itteeni. Tällanen mä vaan olen. Synkkä ja masentunu.

Kunpa mulla ei olis ketään ihmisiä ympärillä, jotta voisin kuolla rauhassa, ilman syyllisyydentunteita.

En mä halua muille pahaa, mutta haluan vaan pois täältä. En kestä enää.

 

 

Pidin elen melkein paaston. Söin muutaman karkin, mutta kulutin ne kyllä myös juoksemalla pois. Tuntu hyvältä. Olin melkein puhdas, kaikesta paskasta. Edes hetken. Koulussa oli kananugetteja ja ranskalaisia. Ajattelin että voinhan mä vähän syödä, kun en eilenkään syönyt mitään. Otin myös salaattia ja söin sen ensin. Ranskalaiset oli raakoja, joten niitä söin vaan muutaman. Nugetitkaan ei ollu kovin hyviä, ja niitäkin söin vaan yhden, vaikka otin lautaselle kolme. Olin ylpee itestäni. Kannattaa syödä salaatti ym kevyt ruoka lautaselta ensin ja jos hyvä säkä käy, ei oo enää eds nälkä kun pitäis siirtyä siihen varsinaiseen ruokaan.

Sitten kuitenkin söin kotona ihan liikaa. Suklaata. Keksejä. Ana huutaa vieressä, että älä läski syö. Mutta minä tyhmä en kuunnellu. Luojan kiitos kävin aamulla salilla ja nyt illalla juoksemassa, joten kulutin niin paljon, että kaloreita jäi plussan puolelle alle 500.

Mutta jos paino ei oo tippunu huomenna, mä raivostun. Ihan hevetisti.

Nyt meinaan loppu tää läskinä oleminen!

 

 

 

 

 

 

Pitäiskö mun tehdä tälle bogin ulkoasulle jotain?

Mitä mieltä te ootte?

Toivomuksia ja ideoita blogin suhteen saa muutenkin laittaa!

Kaipaan jotain muutosta, mutten tiedä mitä..

Kun kuitenkin aina on elämä laina..

En voinu uskoo tätä todeks, kun tänä aamuna kävin vaa'alla.

Se näytti jotain aivan hirvittävää.

Mun pahimman painajaisen.

Hävettää liikaa edes kirjoittaa sitä lukua tänne.

Hyi helvetti !

Oon lihonu melkein kaiken takas, minkä tuskalla oon laihduttanu.

Voi vitun vittu mä en kestä tätä!

Sen siitä saa kun menettää itsehillinnän, edes hetkeks.

 

Ja koska paino on pilviä hipovissa lukemissa,

joudun alottaan tän projektin alusta.

Ja se alko tänään.

Tänään on nimittäin paastopäivä.

Huomenna pitäis olla ale 400kcal päivä.

Toisaalta on vappu ja alkoholi on oikeen kunnon kaloripommi!

Joisko vai pitäiskö tiukan linjan?

En vittu tiä.

 

 

Vihreetä teetä ja pepsi maxia.

Siitä on mun päivä tehty.

Plus jotain liikuntaa,

en oo vielä päättääny mitä.

 

Kaverin kanssa ollaan dieetillä, jossa joka toinen päivä syödään alle 400kcal ja joka toinen päivä saa syödä niin paljon kun jaksaa.

Tänään olis läskipäivä.

Kaveri ei tiedä, etten syö tänään mitään.

Eikä sen tarvikkaan tietää.

Se on ite oikeesti laiha ja silti laihduttaa.

Ja mikä ehkä arsyttävintä, se sanoo olevansa lihavampi kuin mä..

Eikö ihmiset vois jo lopettaa valehtelun?!

Kyllä mä tiedän miten läski oon,

eikä tarvi valehdella etten muka olis.

Ei mussa muuta ookaan kun läskiä !

 

 

 

Välillä tekis mieli oikeesti haistattaa kaikille vaan paskat ja lähtee vittu meneen.

Musta tuntuu, että kaikki vaan teeskentelee mun kaveria.

Ei ne oikeesti musta välitä.

Puhuu paskaa selän takana.

Ihan sama.

En jaksa enää välittää.

Mistään.

 

Haluan vaan laihtua.

Pieneks ja hennoks enkeliluiseks tytöks.

Joka lopulta saa siivet selkäänsä...

 

 

Hopeless fat...

En tajua mikä mua taas vaivaa. Keskiviikko meni hyvin, vaikka paaston takia illalla olikin ihan järkyttävä nälkä. Eilen aamulla söin muroja aamupalaks, jonka jälkeen ratsastin kolme hevosta, mikä muuten kuluttaa yllättävän paljon. Vaikka oon pienestä asti ratasastanu, en oo ennen tajunnu kuinka tehokasta liikuntaa se oikeesti on!
Joka tapauksessa kun pääsin kotio jokus viiden aikaa, mulla oli jo ihan järjetön nälkä. Voitte varmaan arvata mitä sen jälken tapahtu. Kyllä, rupesin syömään, ahmimaan. En ees halua ajatella mitä kaikkee suuhuni tungin. Hyi :S

Oli joo tosi kiva ystävänpäivä, kaksin tän ahdistuksen kanssa...

Eilinen oli niin paska päivä. Mua ahdisti ihan tajuttomasti, suurimmaks osaks sen takia, koska olin syöny niin paljon. Sama paska on jatkunu tänäänkin. Koko ajan tekee mieli syödä jotain. Toivoin, että olisin saanu olla yksin kotona, mutta ei. Äiti ja sisko oli myös kotona, joten taas jouduin oleen "naamari" päässä ja esittään ilosta. En vaan jaksa enää tätä paskaa. Aamuyöstä heräsin kauheeseen ahdistukseen, jonka seurauksena purin käteenikin kivan jäljen ja melkein revin hiukset päästä.

Mä oon sekoamispisteessä, miksei tää koskaan helpota?

 

 

Tunnen itteni niin epäonnistuneeks. Toivoton läski, joka ei ikinä onnistu missään ja jota kaikki vihaa. Vihaan itteeni, vihaan kaikkia ja ennen kaikkee vihaan tätä maailmaa. Miksei se maailmanloppu voinu tulla? Mä haluan täältä pois. Sekin ahdistaa, koska en tiedä miten sen tekisin ja missä.

 

Oon ajatellu myös tota paastoomista. Se ei taida oikeen mun kohdalla toimia, koska sen jälkeen en ikinä pysty hillitteen itteeni ja rupeen ahmiin. Joten jos pidän kalorimäärän tasasen pienenä koko ajan, niin en saa noita kohtauksia ja paino tippuu nopeemmin.

Mua pelottaa mennä vaa'alle. Mua pelottaa nähdä se luku ja kohdata se ahdistus mikä siitä seuraa.
Mua pelottaa, että joudun ottaan rastin pois ja joudun alottaan alusta. Mä en halua olla lihava, haluan olla pieni ja olematon. Enkeli.

 

En tajua mihin mun itsekuri on kadonnu. Siitä ei oo jälkeekään.

Mä en halua olla näin heikko. Haluan pystyä vastustaan ruokaa.

Mun on pakko pystyä tähän.

Mulla ei oo muuta vaihtoehtoo...

 

 



Nälkä

Enää muutama tunti jäljellä !

Täytyy sanoo, että aika helvetin heikko olo on, päätä särkee ja maha kurnii, mutta

mä en luovuta !

 

 

Aikasemmin kun menin nälkäsenä kauppaan, en pystyny hillitteen itteeni ja ostin kaikkia läskituotteita, mutta en enää !

Kiertelin kaupassa varmaan puoli tuntia, mutta en sortunut.

Ostin ainoostaan pari leffaa ja Fitnesmuroja joissa on 120 kcal/30g.

Ne on niin hyviä, huomenna pääsen niiden kimppuun ♥

 

 

Luoja mulla on nälkä ja tekee vaan mieli ahmia kaikkee !

Mutta mä en tee sitä.

 

Tää on ihan perseestä kun iskä tekee tuolla jotain ruokaa ja haisee tänne asti.

Ja kauhee nälkä, ää en kestä.

Mä haluan ahmia karkkia ja hampurilaisia, namnam.

Mä en halua ajatella näin, haluan että ruoka ällöttää mua.

Miks mulla pitää olla nälkä?

 



Paasto

Tänään siis se kuuluisa paastopäivä !
Hyvin on ainakin alkanut, vihreellä teellä ja pepsi maxilla.
Toivottavasti jatkuu yhtä hyvin !

Muutenkin on aika hyvät fiilikse, kun
vaaka näytti 57 kg !
Wuhuu !!

Muuten ei ookaan sitten kovin hyvä olo.
Jäin kotiin. Sanoin äidille, että maha on kipee ja muutenkin huono olo.
Oikeesti se huono olo on vaan henkistä.
Mutta enhän mä sitä voi sille sanoo.


Taitaa muutenkin tulla vapaa loppuviikko.
Huomenna on penkkarit ja perjantain wanhat.
Wanhoihin en edes osallistu, koska ei huvita.
Niinkun ei huvita moni muukaan asia.

Tuskin jaksan kouluun asti raahautua.

Ja ihan oikeesti nyt kaikki laihduttajat, jos ette juo vielä vihreetä teetä niin nyt on erittäin hyvä aika alottaa ! Se toimii ihan oikeesti ! :)

 

 

Ainiin, rasvattoman jogurtin ja salaatin syöminen on kuulemma syömishäiriön toinen vaihe.

Näin äiti mulle eilen sanoi, kun noita söin.

Jassoo..

 

Mietin, että mitenköhän pystyn oleen tänään syömättä, kun tollain vahdataan.

Iltaan asti onnistuu varmaan, kun mulla on ajotuntikin tänään.

Mutta entä sitten kun tuun kotiin illalla ja mua käsketään syömään?

 

Kävin jo syömässä ajotunnin jälkeen.

Toi vois ehkä toimia, tai sitten ei..