Ahdistaa.
Lomalla selvisin joten kuten, mut heti kun koulu alko, tuli hirvee ahdistus sen mukana.
Ei mulla oo todellakaan voimia keskittyä mihinkään opiskeluun.
En saa edes pieniä tehtäviä tehtyä, saati sitten niitä isoja.
Oon umpikujassa ja nään vaan yhden ulospääsyn.
Kuolema.


En viihdy enää ihmisten seurassa.
Välttelen kaikkia ja tuntuu, että jokaseen menee hermo.
Kaipaan vaan yhtä ihmistä.
Ehkä.
En oo siitäkään enää varma.



"That's what's going on, nothings right I'm torn.
I'm all out of faith, this is how I feel..."





