Mä en osaa kertoa, miten mulla nykyään menee. Ehkä vähän paremmin. Se varmaan vaan johtuu siitä, kun en välitä enkä stressaa mistään, niin ei ahdistus iske koko ajan päälle niin voimakkaaasti. Se kylläkin tarkottaa sitä, että kaikki asiat on tekemättä ja kohta oon niin kusessa elämän kanssa, että mulle jää enää se yksi vaihtoehto. Sekin kohdataan sitten ajallaan.
Oon elänyt aika huolettomasti ja tehnyt vähän mitä huvittaa. Eli en siis ole tehnyt paljon mitään.
Olen mä tässä samalla miettinyt vähän elämääkin. Tällä kaikelle on pakko löytyä joku selitys. Näillä kaikilla vaikeuksilla täytyy olla jokin tarkoitus. Onko se sitten tehdä musta vahvempi vai opettaa mua arvostamaan kaikkia hyviä asioita, sitä en tiedä. Mä en tunne itseäni kovin vahvaksi.Toivoisin löytäväni elämälle jonkin tarkoituksen, koska ei tässä tilassa oikeasti pysty elämään kukaan. Mä vain odotan ja odotan ja odotan. Mutta on myös hyvin mahdollista, että mua ei vain oikeasti ole tarkoitettu elämään. Ehkä mä vain oikeasti olen yksi niistä masentunut nuori teki itsemurhan - tarinoista.
Ei kai kukaan voi paeta kohtaloaan. Mutta mikä se kohtalo oikein on?
Ihana kuulla sustakin taas jottain! ♥ Terv. Huolestunut
VastaaPoista:') ♥
PoistaKyllä sullakin on jokin tarkotus täällä! Sä et vaan ole vielä löytänyt sitä ! Sä löydät kyllä jos sä jatkat odottamista ja etsimistä :) en oikein osaa sanoa mitään muuta.... Anteeks... Voimia loputtomasti ♥!
VastaaPoistaEn tiedä vaan kuinka kauan jaksan odottaa... Kiitos, ei sun tarvitse sanoa mitään muuta♥
Poistahei ihanaa kuulla susta! <3 olin jo huolestunu
VastaaPoista